Lohjan matkailukohteita ja nähtävyyksiä

Lohjansaaren Askolan kylässä on Alitalon omenaviinitila, joka tarjoaa omaleimaisia maaseutuelämyksiä kiireisimmällekin kulkijalle. Keväällä kukkivat huumaavan raikkaasti tuoksuvat 8000 omenapuuta ja syksyllä kypsyvät ihanan maukkaat omenat. Ryhmäruokailumahdollisuus ja kokoustilat käytettävissä 60 hengelle. Avoinna kesäaikana päivittäin. Tarkat aukioloajat löydät osoitteesta www.ciderberg.fi

Osoite: Pietiläntie 138, 08800 Lohja

Puh: 019-349 120

Andesa - Cafetoria roastery

Lohjanharjutie 1147

08500 Lohja

www.cafetoria.fi

Andesa Cafetoria on pienpaahtimo Lohjan Muijalassa. Paahtimo on keskittynyt luomu ja reilun kaupan tuotteisiin. Andesa Cafetoriassa paahdetaan heidän itsensä maahantuomia erikoiskahveja. Paahtimolta löytyy myös herkullisia teelaatuja sekä maustesiirappeja. Lahjatuotteita sekä keittimiä kahvin ja teen valmistamiseen. Paahtimon myymälä on avoinna lauantaisin kello 10 - 15. Kesällä olemme avoinna myös arkisin klo 12-17.

Paahtimon yhteydessä toimii lauantaisin asiakaskahvio, jossa voi nauttia herkullisia cappucino, latte ja espressokahveja sekä suodatinkahveja ja teelajeja eri puolelta maailmaa.

Tilauksesta ryhmille järjestetään tutustumisia erikoiskahvin saloihin. Tutustumisen yhteydessä voi tavataan hallitsevaa Suomen kahvinmaistelun mestaria Ivan Orea ja samalla voi nähdä vilaukselta kahvinpaahtamisesta. Ilmainen kierros paahtimolla kestää n. 1h sisältäen videoesityksen Perun kahviviljelmistä. Ryhmän maksimikoko n. 17 hlö.

Tapaamiset voi sopia sähköpostitse: asiakaspalvelu@cafetoria.fi

puh. 050 5660 734 /Mia Nikander de Ore

Tervetuloa kulttuuri, -taide- ja juhlataloon. Kässä on vuokrattavissa yhtenä kokonaisena tilana tai talosta voi vuokrata yksittäisiä huoneita.

Monipuoliseen käyttöön
Kässän talo toimii paitsi taidenäyttelytilana myös konserttien, matineoiden, pienimuotoisten teatteriesitysten, illanviettojen, perhejuhlien yms. pitopaikkana. Pienempiä huoneita voi vuokrata erikseen kokous- ja neuvottelutilaksi.

Yläkerrassa on työskentelytiloja eri taiteenharjoittajille (kirjoittajat, muusikot, kuvataiteentekijät) joko ryhmissä tai yksin. Piharakennus toimii savi- ja keramiikkapajana, jossa sijaitsee mm. savenpolttouuni.

Piha-aluetta voi käyttää esim. konserttien, yhteislaulutilaisuuksien ja teatteriesitysten järjestämiseen. Se voi toimia myös osana näyttelytilaa.

Kässään ovat tervetulleita yksityiset henkilöt, yritykset, järjestöt, yhdistykset, kerhot, harrastuspiirit ym. Kysy lisää mahdollisuuksista ja tarkemmat tiedot näyttelyistä löydät tapahtumasivulta. Kässän talo sijaitsee idyllisen Vappulantien varressa, joka sivuaa myös Eero Järnefeltin äidin, Elisabetin, pitkäaikaista kotitilaa Vieremää ja Arvid Järnefeltin asuttamaa Rantalaa. Vappulantien läheisyydessä sijaitsee myös kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen suunnittelema Arvid Järnefeltin muistomerkki

Tilojen vuokraus: Lohjan kaupunki, Ritva Fedorczyk

puh. 019-369 1552

Kässän Talon osoite

Tynninharjuntie 21, Virkkala

Elias Lönnrotin (1802-1884) vanhuudenkoti Lammi sijaitsee vain neljä kilometriä Paikkarin torpalta. Lönnrot asui Lammilla vuosina 1876-1884. Siellä valmistui muun muassa Lönnrotin kolmas suurtyö, suomalais-ruotsalainen sanakirja, vuonna 1880. Lönnrot hankki Lammin nimenomaan keskittyäkseen kirjoitustöihinsä.

Talo on kiehtova yhdistelmä vanhaa savupirttiä ja 1800-luvun säätyläiskotia. Lammilla on nähtävillä Elias Lönnrotin aikaista ja hänelle kuulunutta esineistöä. Kierrosta elävöittää asiantunteva opastus. Sekä talossa että sen ympäristössä voi helposti aistia Lönnrotin aikaisia tunnelmia.

Lammi on yhdessä J.L. Runebergin kotitalon kanssa Suomen ensimmäinen henkilöhistoriallisista syistä rakennussuojelulailla suojeltu rakennus, ja se on pihapiireineen nimetty valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi.

Tiedustelut ja varaukset: Marja Seppälä

Puh. 041 466 7300 tai lammintalo@kulttuuriperinto.fi

Lohilammen museo on vanha rusthollitila 1700-luvulta. Museossa on maanviljelijä Johannes Lohilammen keräämä kokoelma talonpoikaisesineistöä, josta pääosa on Länsi-Uudeltamaalta. Esillä on myös muutamia Elias Lönnrotille kuuluneita esineitä sekä kirkkohuone ja kiertokouluhuone. Pihapiiriin kuuluu päärakennuksen ohella syytinkiasunto, luhtiaitta, tallirakennus ja ajokaluvaja.

Tilan vanha navetta on lasten ja nuorten kulttuuri- ja ympäristökeskus, jota käytetään vaihtuvien näyttelyiden tilana.

Aukioloajat, pääsymaksut ja yhteystiedot:

Avoinna 3.6.-15.8. tiistaista sunnuntaihin klo 12-16. Pääsymaksu 2 e/ 1 e. Lohjan Museo, puh. (019) 369 4202, 369 1309

Taidenavettan näyttelyitä Sammattilaisia nykytaiteilijoita 1.–26.7.

Lohjan museo toimii Iso-Pappilan vehreällä puistoalueella, jossa on 11 rakennusta ja laaja alkuperältään 1700-luvulta oleva puutarha yrttimaineen.

Lohjalla on 10 kartanoa, joista kuuluisin on mm. marsalkka Mannerheimille kuulunut Kirkniemi. Lohjalaista kartano- ja säätyläiskulttuuria esitellään 1860-luvulla valmistuneessa päärakennuksessa.

AUKIOLOAJAT:

Ti, to ja pe: 12 – 16
Ke: 12 - 19
La-su: 12 -16
Ma: suljettu / toimisto avoinna 9-16

Lohjan Museo
Iso-Pappila
08100 Lohja
puh:(019) 369 4204
fax: (019) 369 4203
museo(a)lohja.fi

Kesäaika 1.6.–31.8.
Aikuiset 4,50 €
Lapset ja eläkeläiset 2,50 €
Ryhmälippu 2,50 € / hlö (väh.10 hlöä)
Opastus 32,00

Pyhän Laurin kirkko on valmistunut 1400-1500-lukujen vaihteessa. Se on maamme keskiaikaisista harmaakivikirkoista kolmanneksi suurin.

Pyhälle Laurille omistettu Lohjan kirkko on poikkeuksellisen rikkaan maalauskoristelunsa vuoksi Suomen keskiaikaisen kirkkoarkkitehtuurin huomattavampia muistomerkkejä. Kirkon sisäseinät lähes kokonaan peittävillä upeilla Al secco -tekniikalla tehdyillä seinämaalauksilla on ainutlaatuinen asema maamme viimeisimpänä keskiajan taideluomuksena ja ne ovat 1500-luvun alkupuolelta.

Lohjan kirkon maalauksissa on kansanomainen kuvaustapa, koska kuvien ensisijaisena tarkoituksena on ollut lukutaidottoman kansan opettaminen. Kuvien aihevalikoima on myös sisällöltään teologisesti rikas.

Tärkeimpänä ryhmänä ovat kuvasarjat, joissa Vanhan ja Uuden testamentin tapahtumat seuraavat toisiaan tietyn kaavan mukaisessa järjestyksessä.

Avoinna: kesäaikana klo 9.00-16.00 / talviaikana klo 10.00-15.00  (suljettu tilaisuuksien aikana)

Varaukset:

Kirkko: Lohjan seurakunta,

p. 044-328 4226, 044-328 4224

Ryhmävaraukset ja opastukset: Lohjan Matkailupalvelukeskukseen

p. 019-369 1309

Ojamon kartanon päärakennus sijaitsee Lohjanjärven rannalla lähellä Lohjan keskustaa (n. 4 km). Päärakennuksen on rakennuttanut 1850-luvun alussa everstiluutnantti Dmitiri Swertschkoffin venäläiseen empiretyyliin. Everstiluutnantti Dmitisi Swertsckoffin omistuksessa kartano oli v. 1847-63. Nykyisin kartanon omistaa Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävät ry:n perustama Vanha Lohja -säätiö.

Kartano on kuuluisa siitä, että sen maalla on Suomen vanhin rautakaivos. Erik Flemingin ollessa Raaseporin lääninherrana v. 1528-40 löydettiin Ojamosta rautamalmia. Kun lääni peruutettiin v.1542, sai Fleming oikeuden käyttää hyväkseen rautamalmilöytöä ja hän kutsui maahan tätä varten saksalaisia vuorimiehiä. Työt eivät kuitenkaan päässeet alkua pidemmälle kun Fleming kuoli v. 1548. Juhana Herttua aloitti louhinnan uudelleen ja rakensi Mustioon sulatusuunin, mutta toiminta katkesi jälleen parin vuoden kuluttua. V. 1616 määräsi Kustaa Adolf työt Ojamon kaivoksessa uudelleen aloitettaviksi ja perusti Mustioon masuunin sekä vasarapajan. Kun Jakob Wolle osti Mustion v. 1644 sai hän oikeuden louhia kruunun kaivoksesta. Malmivarat vähenivät nopeasti ja louhinta lopetettiin Ojamossa 1670-luvulla. Viimeisen kerran malmia louhittiin vielä 1824-1860.

Ojamon kartanon alueella sijaitsee päärakennuksen lisäksi renkitupa, kaivoksen jätekivistä 1850-luvulla rakennettu navettarakennus, kaivosmiesten tupa sekä kaivosaukkoja, joista syvin ulottuu 43 metriä vedenpinnan alapuolelle. Nämä vanhat kaivosaukot tarjoavat erikoisen puistonäyn joita ei muiden kartanoiden pihapiireistä löydy. Puistossa on myös vaahterakujan päässä hautakivi, joka on pystytetty eversti Swertschkoffin haudalle.

Nyt on ryhmillä mahdollisuus päästä tutustumaan Ojamon kartanoon ja Ojamon kartanon pihapiiriin opastetuilla kierroksella. Vierailuaika Ojamon pihapiirissä kestää 1 tunnin. Vierailuaika Ojamon kartanossa ja pihapiirissä kestää n. 1,5h

Kartano on kuuluisa siitä, että sen maalla on Suomen vanhin rautakaivos. Kuvassa kaivoskuilun suut tänä päivänä.

Ryhmävierailut Ojamon kartanolla:Vierailut tilauksesta päivittäin
Vierailu Ojamon kartanon pihapiiriin (1h): 1€/hlö sekä opastus 47,28€/ ryhmä.
Vierailu Ojamon kartanoon ja kartanon pihapiiriin (1,5h):2€/hlö sekä opastus 60,01€/ryhmä.
Lapset 7 - 16v (sis. pihapiirin ja kartanon):1€/hlö sekä opastus 30,01€/ryhmä
Opastushinta koskee max 25 hengen ryhmiä, isommille ryhmille suosittelemme kahta opasta.
Varaukset ja lisätietoa: 044 - 369 1309 , tourist(a)lohja.fi

Paikkarin torppa on Suomen kansalliseepoksen, Kalevalan, kokoajan Elias Lönnrotin (1802-1884) syntymä- ja lapsuudenkoti. Paikkarin torpan rakennutti hänen räätäli-isänsä vuoden 1800 paikkeilla Haarjärven kylän yhteismaille. Paikkarin torppa päätettiin säilyttää senaatin vuonna 1889 tekemällä päätöksellä muistona kansallisen suurmiehen varhaisvaihteista.

Torppaan kuuluu vanhin osa, tupa, sekä vähän myöhemmin rakennetut eteinen ja kamari. Tuvassa on nähtävillä mm. Elias Lönnrotin kehto ja hänen mustaksi petsattu kanteleensa. Kamarissa on esillä mm. Elias Lönnrotin käyttämiä ja hänen itsensä tekemiä esineitä; kirjoitusteline, käsikirjoitusteline sekä kirjahylly.

Avoinna:

Tiedustelut ja varaukset:

15.5 - 15.9 Puh. (019) 356 659

1.1.–15.4. ja 16.9 - 31.12 tied: Museovirasto puh. (09) 40 501

1860-luvun asuinrakennus, joka on saanut nimensä pitkäaikaisimman asukkaansa, Elias Lönnrotin veljentyttären

Miina Lönnrotin mukaan. Mökki sijaitsee Paikkarilla. Taidenäyttelyitä sekä käsitöiden myyntinäyttely.

Avoinna:

Kesällä päivittäin klo 11.00–17.00, ellei toisin mainita.

Tiedustelut ja varaukset:

Tuula Silvennoinen, Puh. 040 580 5718

Sammatin kirkko on vanhimpia Suomessa kokovuotisessa käytössä olevia puukirkkoja. Sen on vuosina 1754–55 rakennuttanut Mickel Jöransson. Sammatin seurakunnalle tämä kirkko on kolmas.

Ensimmäiset tiedot Sammatista paikkakuntana ovat vuodelta 1406. Lohjan seurakunnan kappelina Sammatti on ollut 1500-luvun loppupuolelta lähtien itsenäistyen tämän vuosisadan puolivälissä v. 1951. Vaikka nykyinen kirkko näyttää pieneltä, sisälle mahtuu kuitenkin 350 ihmistä.

Sammatin kirkon vaiheet liittyvät vahvasti viime vuosisadan kansallisen heräämisen aikaan sekä Elias Lönnrotin elämän-vaiheisiin. Eläkepäivinään Elias Lönnrot järjesti yli kymmenen vuoden aikana maallikkojen toimesta jumalanpalvelukset Sammatin kirkkoon toimien itse säännöllisesti omalla vuorollaan saarnan lukijana. Myös suomalaisen virsikirjan uudistukseen Elias Lönnrot osallistui Sammatissa. Adolf von Beckerin maalaaman alttaritaulun on Elias Lönnrotin lahjoittama.

Avoinna

10.6.-8.8. klo 11-15

Tiedustelut Pirkko Peltola, puh. 050 568 6665

Lainajyvästö

Kirkon vieressä oleva lainajyvästö on 1700-luvulta. Se oli entisajan pankki, johon he tallettivat ja josta he voivat lainata viljaa. Lainajyvästöä vuokrataan näyttelykäyttöön.

Tsasouna-nimitys on peräisin venäjän sanasta tšas, joka merkitsee tuntia, hetkeä. Karjalassa oli joka kylässä pieni tsasouna, jossa yleensä pidettiin maallikoiden lukemia hetkipalveluksia, koska kirkonkylän papeilla ei ollut mahdollisuutta käydä usein sivukylillä toimittamassa varsinaisia jumalanpalveluksia. Lohjalla ortodokseja on pienen kylän verran ja nyt täälläkin on oma tsasouna. Lohjalta katsoen kirkonkylä on Helsingissä, jonka ortodoksinen seurakunta käsittää koko Uudenmaan maakunnan lähes 18 000 ortodoksia.

Tsasouna on rakennettu talkootyönä 1995-1996 Länsi-Uudenmaan ortodoksit ry:n toimesta. Tsasouna on arkkitehti Sakari Siitosen suunnittelema. Hän on tavoittanut karjalaisen rakennusperinteen keskeisiä ja kauneimpia piirteitä tähän piilukirveellä siloiteltuun hirsirakennukseen, jossa on pinta-alaa 73 neliötä ja jonka risti piirtää 12 metrin korkeuteen. Liekkikupoli on rukouksen ja tuohustulen vertauskuva. Sen lähes 400 kuparisuomua loistavat palahuovan kuvioita ja antavat eloisan, kestävän pinnan kupolirakenteelle.

Tsasounassa on esillä useita ikoneja sekä kirkkotekstiilejä. Tsasounan nimikkojuhla, Kaikkien pyhien sunnuntai on kirkkokalenterissa ensimmäinen helluntain jälkeinen, siten pääsiäisestä riippuva juhla. Se voi vaihdella toukokuun kahden viimeisen ja kesäkuun kahden ensimmäisen sunnuntain vaiheilla. Tässä juhlassa halutaan muistaa Jerusalemissa helluntaina syntyneen seurakunnan hengellisen perinnön kantajien ketjua, saattoa, joka on jatkunut meidän päiviimme saakka.

Kirkon kaunistamista voit tukea: LUSP Lohja 400610-239966

Lisätietoja Helsingin Ortodoksisen kirkon nähtävyyksistä
Helsingin Ortodoksinen seurakunta, Lohjan seurakuntakeskus, Nahkurink.4, 08100 Lohja. Puh/fax 019-324 390

Lohjan keskustassa sijaitseva kaivosmuseo vie sinut opastetulla kierroksella aitoon kaivosympäristöön 80 metrin syvyyteen. Museokierroksella voit tutustua Kivessä elämä -näyttelyyn, joka esittelee lohjalaisen kaivostyön historiaa ja nykypäivää sekä käydään yli 100 metriä leveän ja 100 metriä syvän maanalaisen louhoksen partaalla. Kaivostyön historiaa valaisevat käytävillä sijaitsevat vanhat kaivostyökoneet, eri aikakausien kuvat ja piirrokset sekä oppaiden värikkäät tarinat mainareiden arjesta. Juhlia suunnitteleville Tytyri-sali tarjoaa eksoottiset puitteet erilaisten tilaisuuksien pitoon. Astu sisään ja aloita matka maan uumeniin.
Opastetut kierrokset ryhmille ympäri vuoden, kesällä yleisökierroksia päivittäin.
Lisätietoa:
044 369 1309 tai tourist@lohja.fi
www.tytyrinkaivos.fi

Vironperällä opastetun kierroksen aikana voi tutustua edesmenneen Valtioneuvos Johannes Virolaisen merkittävään elämäntyöhön valtakunnan politiikassa, karjalaisten parissa, merkittävänä kirjailijana ja maanviljelijänä Vironperällä yhdessä vaimonsa Kyllikki Virolaisen kanssa.

Vironperän vierailuun voi myös yhdistää tutustumisen Vironperän puustoon ja puutarhaan. Vironperän maatalo sijaitsee lehtomaisemassa pähkinäpuiden, tammien ja vaahteroiden keskellä. Puutarhassa kasvaa vanhoja omenapuita, perinnekasveja luonnonkasvien ja uudempien tulokkaiden kanssa sulassa sovussa.

Vierailuajat ryhmille

Vivamon toimintakeskus sijaitsee Lohjalla, luonnonkauniin Lohjanjärven rannalla vain tunnin ajomatkan päässä pääkaupunkiseudulta. Vivamon alue käsittää yli 30 hehtaaria vehmasta uusmaalaista luontoa, jossa on tilaa hiljentyä ja harrastaa. Vivamo tarjoaa ihanteelliset puitteet rauhallista kokous- tai kurssipaikkaa etsiville yrityksille tai yhteisöille. Häiden pitopaikaksi sopii erityisen hyvin kodikas Särkyneen sydämen kirkko (n.150 hlölle) ja kesähäihin jyhkeä Pyhän Birgitan kappeli (n.30 hlölle) Viihtyisät yhden ja kahden hengen vierashuoneet herättävät erityistä ihastusta ja keittiö tarjoaa maukasta kotiruokaa. Kokoustilat käytettävissä 200 hengelle.

Lisätietoja: www.vivamo.fi

Kaisaleena Halinen: Hjalmar Linder-muistomerkki (Lohjan lukion rinteessä), 2006

100 vuotta sitten Hjalmar Linder perusti Lohjan Pitkäniemeen selluloosatehtaan, josta sittemmin on kehittynyt nykyinen Loparex. Muistomerkin on suunnitellut ja toteuttanut taiteilija Kaisaleena Halinen. Muistomerkki sijoittuu paikalle, jossa kulki kapearaiteisen sähkörautatien ratalinja tehtaalta Lohjan asemalle. Rataa pitkin kuljetettiin sellupaalit asemalle, jossa ne siirrettiin tavalliseen junaan edelleen kuljetettaviksi. Kirkkokentän kautta kulkenut rata oli käytössä 1920-luvun lopulle saakka.

Nora Tapper: Valtioneuvos Johannes Virolaisen muistomerkki (kuva), 2004

Lohjan Kirkkokentällä. Teoksen kolme kiveä edustavat valtioneuvos Johanne Virolaisen uraa, yksityiselämää sekä kaipuuta takaisin Karjalaan.

Veikko Haukkavaara: Kaverukset, 1987

Laurentius-salin edustalla oleva veistos on maalattua romurautaa.

Martti Peitso: Vuorimies, 1974

Keskusaukiolla oleva pronssiveistos on pystytetty Lohjan kotiseutututkimuksen Ystävät ry:n aloitteesta pitkäaikaiset perinteet omaavan lohjalaisen vuorityön ja kaivosmiehen kunniaksi.

Theodor Schalin: Robert Boldt -rintakuva, 1961

Pronssiveistos on pystytetty Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävät ry:n aloitteesta vuonna 1961 Kirkkokentälle Suomen kotiseutututkimuksen perustajan syntymän 100-vuotismuistoksi. Rintakuvan mallina on Schalinin vuonna 1914 Boldtista tehty kipsiveistos. 1990-luvun alussa rintakuva varastettiin ja uusi pronssiveistos pystytettiin Lohjan Museon pihamaalle.

Aimo Tukiainen: Arvid Järnefeltin muistomerkki, 1961

Lohjan Virkkalassa, Rantalan alueella sijaitseva kirjailija Arvid Järnefeltin muistomerkki pystytettiin Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävät ry:n aloitteesta kirjailijan satavuotissyntymäpäivänä 16.11.1961.

Lohjan Kalkkitehtaan muistomerkki

Virkkalassa, kalkkitehtaan alueella sijaitseva ensimmäinen kalkkiuuni vuodelta 1897.

Kirkniemen 4 marsalkan muistolaatta, 1981

Kirkniemen kartanon puutarha ystyttänyt Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävät ry ja Lohjan Museo. uunnitellut grafikko Tapio Soivio

Petter Forsström -reliefi, 1997

Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävät ry pystytti reliefin 1997 vuorineuvos Petter Forrströmin asuintalon puistoon vuorineuvoksen syntymän 120-uotis- ja kalkkitehtaan 100-vuotismuistoksi. Reliefi on tehty Inkoon satamassa olevan, taiteilija Börje Rajalinin suunnitteleman ja v.1977 pystytetyn muistomerkin mukaan.

Matti Peltokangas: Muoto, 1989

Pronssinen veistos sijaitsee Lohjan Museon Puutarhassa.

Tykkimuistomerkki

Museo Haupitsi on Lohjan Museon puistoon 1995 pystytetty muistomerkki lohjalaisten tykkimiesten kunniaksi. Haupitsi oli Lohjan patteriston käytössä jatkosodassa.

Ruben Lagus -muistomerkki, 1996

Panssarikenraali Ruben Laguksen syntymän 100-vuotisjuhlan kunniaksi pystytetty muistomerkki on tehty panssarivaunun teräksestä. Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävät ry:n pystyttämä muistomerkki sijaitsee Laguksen kotitalon pihamaalla Ojamolla. Muistomerkin suunnittelivat Vuokko ja Raimo Jouhikainen

Suomen kotiseutuliikkeen perustamisen muistokivi, 1994

Lohjalla v. 1894 aloittaneen Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävät ry:n, Suomen ensimmäisen kotiseutuyhdistyksen perustamisen kunniaksi pystytetty muistokivi sijaitsee Lohjan keskusaukiolla. Graniittikivi on tuotu Viron Hiidenmaalta.

Alvar Gullichsen: Anjoelektrooninen sukellusjuna, 1996

Lohjan Paperin 90-vuotismuistomerkki, BONK-teos sijaitsee paperitehtaan pihalla

Ancylusjärvi -muistomerkki, 1970

Lohjan kaupungin pystyttämä Itämeren muinaisvaiheen, Acylusjärven vedenpinnan korkeudesta kertova graniittinen muistomerkki sijaitsee Neitsytlinnan alueella Lohjanharjun rinteessä

Suomalaisen kotiseutuliikkeen 100-vuotismuistomerkki, 1997

Maija ja Yrjö Rikalan säätiön pystyttämä muistokivi suomalaisen kotiseutuliikkeen 100-vuotisjuhlan kunniaksi sijaitsee Lohjan Museon puistossa

Lohjan sähkörautatien muistomerkki

Suomen ensimmäisen yleistä liikennettä 1907-1930 hoitaneen sähköradan muistomerkki. Paljastettu 1987 radan 80-vuotismuistoksi.

Lohjan pedagogion muistolaatta

Länsi-Uudenmaan Osuuspankin pääkonttorin seinässä oleva 1659 perustetun pedagogion muistolaatta

EVOX -muistomerkki