Länsi.fi
MATKAILU Jussarö: saari kadonneen hylyn metsästäjille
Suomeksi på Svenska   |  Kysy lisää   |  Paluu kotisivulle Paluu kotisivulle |  Sivukartta Sivukartta  |  TulostaTulosta   |   
   

Jussarö: saari kadonneen hylyn metsästäjille

JussaröJussarö on entinen puolustusvoimain tukikohtasaari, johon monella suomalaisella miehellä liittyy muistoja varusmiesajalta. Puolustusvoimien hallussa siviilitoiminta oli saarella ja sen läheisyydessä tarkoin vartioitua, ja siksi alue on saanut olla vuosikymmeniä melko rauhassa matkailijoilta. Entinen kaivossaari sisältää jo itsessään paljon historiaa, mutta kiehtovaa on myös saaren merkitys merenkululle.

Aikanaan metsää ei saanut hakata Jussarössä, jotta saaren tuttu profiili auttaisi merenkävijöitä suunnistamaan. Karikkoiset vedet ja magneettiset häiriöt ovat kuitenkin vuosisatoja harhauttaneet laivoja, ja Jussarössä onkin paljon merkittäviä hylkyjä, hylkyjen jäänteitä ja vielä kadoksissa olevia menneiden aikojen aarrelaivoja.

Sukeltajille Jussarö tarjoaa mahtavia mahdollisuuksia. Hylyt ovat tietenkin ykkösasia, mutta matkailupalvelutkin alkavat olla kohdallaan. Vielä muutamia vuosia sitten Jussarö uinui Ruususen unta ja paikka alkoi pikkuhiljaa rapistua. Puolustusvoimien viimein leiri oli syksyllä 2002, ja 2005 koko saari oli luovutettu Metsähallitukselle.

Nyt paikkaa isännöi yksityisyrittäjä Jan-Peter Kivelä, jonka ponnistelujen tuloksena saaressa on nyt vieraslaituri, sauna ja kahvila. Uutuuksia ovat kokoustila 16 henkilölle ja sisämajoitustila, Jussarö Bed & Breakfast, 25 henkilölle. Majatalossa on 9 huonetta. Metsähallituksen puolelta on luvattu, että luontopolut saavat opastetauluja. Ilmahuoltoa saaressa ei vielä ole. Oman kompressorin omistajien kannattaa tehdä ilmahuoltonsa riittävän kaukana selällä, jotta sukeltajien maine luonnonrauhan kunnioittajina säilyy.
 
Rautapiikki
Ensimmäiset merenkululliset maininnat Jussaröstä ovat jo 1240-luvulta, jolloin laadittiin ensimmäinen reittiselitys meritiestä Tanskasta Eestiin. Avomeren yli ei purjehdittu, koska laivat olivat pieniä, ja siksi Jussarö oli vilkas etappisatama. Vedet olivat kuitenkin vaaralliset, ja vanhin tiedetty Jussarön hylky onkin 1500-luvulta.

Salaperäiseksi Jussarön karikkoiset vedet tekee rautapiikki Segersten: vedenalainen rautapitoinen neliönmuotoinen pilari, joka nousee 16 metristä aina neljään metriin. Saaresta löytyy asukkaiden tai luotsien tekemiä kiveen hakattuja merkintöjä pilarista, ja ilmeisesti pilarin sijainti on joskus ollut merikortissa, mutta nykyisistä merikorteista sitä ei löydy. Jo kauan sitten huomattiin, että pilarin raudan vuoksi kompassi ei pidä paikkaansa Jussarön alueella. Siksi Lil-Jussarön ja Jussarön salmissa on useita hylkyjä. Parhaana on säilynyt Graf Nikita vuodelta 1784.
 
Rautatie meren alla
Ensimmäinen kaivos Jussaröhön perustettiin 1834, ja se jatkoi vuoteen 1861 saakka. Tänä aikana tehtiin 15 avolouhosta saaren pohjoisrantaan. 1956 kaivosyhtiö Vuoksenniska tuli Jussaröhön, ja  meren alle rakennettiin 3,5 kilometriä rautatietä 170 metrin tasoon. Kaivokseen louhittiin myös ruokasali; työvuoron aikana kaivoksesta ei noustu lainkaan ylös. Kaivostoiminta loppui vuonna 1967. Kaivoksiin sukeltaminen ei ole tällä hetkellä mahdollista.

Jussarössä sukeltamisen voi aloittaa vaikka vierassataman itäpuolella sijaitsevalta vanhalta malmilaiturilta, mikä ei tosin korkeutensa takia sovi aivan kaikkein pienimmille paateille, jos laiturilta on tarvetta käydä maissa. Malmilaiturin alla olevan rautaromun on uskottu olevan jäänteitä hylystä, mutta ilmeisesti romu on malmikaivoksesta ”hukattuja” kaivoskoneita. Vanhan malmilaiturin alla ja sen ympäristössä on 6–2 metriä vettä, mutta mataluudesta huolimatta paikka on hauska sukeltaa.

Vanhojen hirsisten laiturirakenteiden väleissä on hauska pujotella, ja myös kalat pitävät paikasta. Laiturin alla saattaakin törmätä kutuaan punaisena vahtivaan rasvakalaan. Malmilaituri soveltuu hyvin aloittelijoillekin ja yösukellukseen, ja jos aikaa jää voi samalla sukelluksella bongata myös laiturin pohjoispuolella sijaitsevan proomun jäänteet. Alus on peltinen ja sijaitsee 10–17 metrin syvyydessä.

Englantilainen linjalaiva
Jussarön alueella on ainakin kahdeksan hylkyä, todennäköisesti paljon enemmän.  Ilmeisesti englantilaisen linjalaivan jäänteitä on löydetty Engelsmansbrottenin eteläpuolella olevien karien pohjoispuolen rinteestä. Erilaista hylkyromua löytyy jo melko matalaltakin, mutta pohjassa on muun muassa tynnyri ja irtaimistoa. Rinteessä on myös tykinkuulia ja tykkejä. Ilmeisesti karille ajanutta alusta on yritetty pelastaa keventämällä alusta ja itse laiva on ajelehtinut kauemmas. Karin koordinaatit ovat N 59*49,227´E 23*40,625´ KKJ.

Hopeapriki
Alueen kuuluisin hylky on Hopeapriki, jonka uskottiin löytyneen jo 60-luvulla. Silloin lehdistö hehkutti suureen ääneen, että puolustusvoimain sukelluskurssilaisten löytämässä aluksessa olisi hopeaharkkoja. Samaa oli kerrottu Katariina keisarinnan aikaan uponneen hylyn lastista. Innokkaat aarteenetsijät olivat löytäneet laivasta kuparirahoja, neljä tykkiä ja miekankahvoja. Yhden tykin kyljessä oli vuosiluku 1545 ja Vaasa-suvun vaakuna. Tykkien paino oli jopa 800 kiloa. Lastiin kuului myös Reinin ja Madeiran viinipulloja, joista osassa oli sisältö vielä jäljellä. Löydetty esineistö edusti ainakin neljää kansalaisuutta.

Runsaan mudan alla olevaa hylkyä tutkittiin innokkaasti, ja vasta vuosia hylyn löytymisen jälkeen oli pakko todeta, että se ei ollut tarunomainen Hopeapriki. Aluksi hylky nimettiin Constant Traderiksi, ja vasta aivan viime aikoina on todettu hylyn suurella todennäköisyydellä olevan Graf Nikita -niminen alus.

Hylky sijaitsee vain muutaman sadan metrin päässä vierasvenesatamasta länteen vastapäätä sijaitsevan niemennokan eteläpuolella ja on yleensä poijutettu.
Hylyssä kannattaa tehdä heti ainakin pari sukellusta, jotta kookkaasta hylystä saa edes jonkinlaisen kuvan. Haluttaessa hylylle voi sukeltaa myös rannasta mukavasti viettävää rinnettä alas.

Laivassa on valtavasti yksityiskohtia, ja se on rakennettu mahtavan kokoisesta puutavarasta. Osa kyljistä on vieläkin melko ehjiä, vaikka hylky on löytämisensä jälkeen kokenut kovia mammuttipumppauksissa, joilla siivilöitiin alusta peittänyttä mutaa. Tutkimusten jäljiltä hylyssä on vieläkin mittauksia varten pystytettyjä tikkaita. Sukellussyvyys hylyllä on sopivat 14–17 metriä ja näkyvyys usein kohtalainen.

Hopeaharkot odottavat vieläkin löytäjäänsä vaikka uskotaan, että Pro Wrouv Maria -yhdistys olisi löytänyt oikean hylyn vuonna 1999. Yhdistyksen löytämän laivan lastista löydettiin pulloja, mutta ei hopeaa. Mutta missä on Constant Trader ja kymmenet muut Jussarön vesille uponneet laivat? Vihjeitä laivoista on paljon ja tiedetään, että osa laivoista on löydetty, mutta tarkat sijaintitiedot puuttuvat useista.
 
Lisätietoa Jussaröstä löytää netistä www.jussaro.fi


Artikkelit

Kuvat
Kaikki kuvat>>
Videot
Esitteet